Tein ajat sitten sopimuksen itteni kans etten ikimaailmassa värjää punaseksi tukkaa tai edes punertavaksi. Aina jos mulla on hiuksissa vähänkään ollu punasuutta se on pakko ollu saada heti pois. Ja mää tykkään punasista hiuksista, ainaki jos ne sopii jollekki tosi hyvin. Mutta nyt oon vajonnu sitte siihen että mulla odottaa pöydällä tummanpunamusta väriaine...
En löytäny oikeen muuta kuvaa ku nää muutama uinon kuva, vähän makua että millasen väristä tukkaa suunnilleen mää oon värjäämässä. Ja kyllä mää yritin tuosta väriaineesta ottaa teille kuvaa mutta jotenki tuon pelkän paketin kattominen saa mut epäröimään koko hiusten värjäystä. Jotenki mua pelottaa että vaikka se väri oli semmonen että siinä sitä punasuutta ei niin kauheena ollu vaan enemmän semmosta punaruskeeta? niin mun omassa tukassa on niin voimakas punasen väripigmentti että väriaineessa ei tarvi edes olla ku hieman jotain punaiseen taittuvaa nii mun tukka imee sen punasen tosi hyvin. Jotenki tuntuu että tästä mun värjäyksestä ei seuraa mitään hyvää. Mutta haluan vaihtelua tähän tukkaan ja joko tää tosiaan onnistuu hyvin tai sitte mun tukka on täysin pilalla. Nimittäin sitte jos tää menee ihan kamalaksi joudun alottaan operaation mustatukka ja sitte ku mulla on mustatukka ei mene kauaa niin haluan sen ruskeeksi. Joten oon huomannu että en oo tyytyväinen ku hetken johonki hiusväriin ja heti pitäs olla jo jotaki uutta siinä tukassa etten kyllästy.
Rakastan joulua aivan uskomattoman paljon. Mutta toisaaltaan oon onnellinen että se on vaan kerran vuodessa. Nimittäin se jouluressi on aivan kauhia ku ei tiedä mitä ostaa toiselle lahjaksi. Onneksi nyt oon ainaki itelle löytäny kaikkia ihanaa mutta vielä pitäs tommin yks lahja käydä hakemassa oulusta ja samalla ostaa muutama lahja vielä. Ja se kauhia jouluryysis ja se ihmisten määrä mikä sielä hulisee. Onneksi kati lupautu lähtemään mun mukaan perjantaina ouluun niin mun ei tarvi yksin lähtä autolla sinne ruuhkaan pyörimään!
Ja toinen juttu mistä mun pitää vollottaa ja vuodattaa niin on tommin armeijaan lähtö. Vaikka mää tiesin että joskus se on vielä edessä niin jotenki se on ruvennu ahistaan mua? Mä tiiän että se tulee lomille tosi monesti ja kuitenki siihen ajan kans tottuu. Mutta silti saattaa olla viikkoja etten nää sitä ollenkaa ja mulle se että en muutamaan päivään nää sitä niin mää alan jo siitä ahistumaan jotenki. En tiiä miten ihmeessä tuun pärjäämään nimittäin tähän on enään 20 yötä että se lähtee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti